Alkyylipolyglykosidien faasikäyttäytymisen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet
Binaarijärjestelmät

Pinta-aktiivisten aineiden erinomainen suorituskyky johtuu pääasiassa erityisistä fysikaalisista ja kemiallisista vaikutuksista. Tämä koskee toisaalta rajapinnan ominaisuuksia ja toisaalta käyttäytymistä ratkaisussa, kuten vaihekäyttäytymistä. Verrattuna rasva-alkoholietoksylaatteihin (alkyylipolyglykolieettereihin), alkyyliglykosidien fysikaalis-kemiallisia parametreja on toistaiseksi tutkittu suhteellisen vähän. Näissä tutkimuksissa alkyylipolyglykosideilla on havaittu olevan merkittäviä ominaisuuksia, jotka joissakin tapauksissa eroavat merkittävästi muista ionittomista pinta-aktiivisista aineista. Tähän mennessä saadut tulokset on tiivistetty seuraavasti. Rasva-alkoholietoksylaattien käyttäytymiseen liittyvät merkittävät erot olivat erityisen silmiinpistäviä.

Verrattuna rasva-alkoholietoksylaattien systemaattisiin tutkimuksiin, alkyylipolyglykosidien faasikäyttäytymisestä on toistaiseksi tehty vain muutamia eri puhtausasteen aineita koskevia tutkimuksia. Saatuja tuloksia verrattaessa on tärkeää pitää mielessä, että toissijaisten komponenttien läsnäololla on huomattava vaikutus vaihekaavioiden yksityiskohtiin. Alkyyliglykosidien faasikäyttäytymisestä voidaan kuitenkin tehdä perushavaintoja. Teknisen C8-10-alkyylipolyglykosidin (C8-10 APG) faasikäyttäytyminen on kuvattu (Kuva 1). Yli 20 ℃ lämpötiloissa C8-10 APG vaikuttaa erittäin suurilta huolenaiheilta isotrooppisessa faasissa, jonka viskositeetti kasvaa huomattavasti. Noin 95 paino-%:ssa muodostuu nemaattisen rakenteen kahtaistaittava lyotrooppinen faasi, joka muuttuu noin 98 paino-%:ssa sameaksi kaksifaasiseksi nestemäisen ja kiinteän alkyylipolyglykosidin alueeksi. Suhteellisen alhaisissa lämpötiloissa havaitaan lisäksi 75 - 85 paino-% lamellaarista nestekidefaasia.
Puhtaalle lyhytketjuiselle n-oktyyli-β-D-glukosidille faasikaaviota tutkivat yksityiskohtaisesti Nilsson et ai. ja Sakya et ai. yksittäiset faasit karakterisoitiin tarkasti sellaisilla menetelmillä kuin NMR ja pienikulmainen röntgensironta (SAXS). Kuva 2 esittää vaihejärjestystä. Alhaisissa lämpötiloissa havaitaan kuusikulmainen, kuutiomainen ja lopuksi lamellifaasi pinta-aktiivisen aineen määrän kasvaessa. Erot suhteessa C8-10-alkyylipolyglykosidifaasiin. Kaavio (kuvio 1) voidaan selittää eroilla alkyyliketjun pituuden leikkauksilla ja eri glukoosiyksiköiden lukumäärällä molekyylissä (katso alla).