Rajapinnan ominaisuudet Alkyylipolyglykosidijohdannaiset.

Alkyylipolyglykosidijohdannaisten rajapintaominaisuuksien karakterisoimiseksi tallennettiin pintajännitys/konsentraatiokäyrät ja niistä määritettiin kriittiset misellipitoisuudet (cmc) ja tasannepintajännitysarvot cmc:n yläpuolella. Lisäparametreina tutkittiin rajapintojen jännitystä kahta malliainetta: oktyylidodekanolia ja dekaania vastaan. Näistä käyristä saadut cmc-arvot on esitetty kuvassa 8. vastaavat tiedot C:lle₁₂ alkyylimonoglykosidi ja a_{C 12/14}alkyylipolyglykosidit ovat mukana vertailua varten. Voidaan nähdä, että alkyylipolyglykosidiglyserolieettereillä ja -karbonaatilla on korkeammat cmc-arvot kuin ketjun pituudeltaan vertailukelpoisilla alkyylipolyglykosideilla, kun taas monobutyylieettereiden cmc-arvot ovat jonkin verran alhaisemmat kuin alkyylipolyglykosidien.

Rajapintajännitysmittaukset suoritettiin Kri.iss-pyörivän pudotuksen tensiometrillä. Käytännön olosuhteiden simuloimiseksi mittaukset suoritettiin kovassa vedessä (270 ppm Ca:Mg= 5:ll pinta-aktiivisen aineen pitoisuudella 0,15 g/l ja SO:ssa. Kuva 9 esittää C:n rajapintajännityksen vertailua).₁₂alkyylipolyglykosidijohdannaiset oktyylidodekanolia vastaan. C₁₂mono[1]butyylieetterillä on suurin rajapintajännitys ja siten alhaisin rajapintaaktiivisuus, kun taas C₁₂monoglyserolieetteri on olennaisesti C:n tasolla₁₂polybutyylieetteri. C₁₂Vertailun vuoksi sisällytetty alkyylipolyglykosidi on kahden viimeisen mainitun alkyylipolyglykosidijohdannaisen tasolla. Kaiken kaikkiaan rajapintajännitysarvot oktyylidodekanolia vastaan ​​ovat suhteellisen korkeat. Tämä tarkoittaa, että käytännön sovelluksissa on tärkeää varmistaa, että käytetyillä pinta-aktiivisten aineiden seoksilla on synergismia polaarisiin öljyihin nähden.

Vaahtotestin tulos kuten kuva 10. Eri alkyylipolyglykosidimonoglyserolieettereiden ja -monokarbonaattien vaahtoutumiskäyttäytyminen mitattiin vertaamalla C:hen₁₂alkyylipolyglykosidi kahdelle veden kovuusarvolle ilman rasvaista maaperää. Mittaukset suoritettiin standardin DIN 53 902 mukaisesti. C₁₀ja C₁₂alkyylipolyglykosidimonoglyserolieetterit tuottivat suuremman vaahtotilavuuden kuin C₁₂alkyylipolyglykosidi. Vaahdon stabiilisuus on huomattavasti parempi C:n tapauksessa₁₂monoglyserolieetteri kuin C:n tapauksessa₁₀ johdannainen 16°dH:ssa. C₁₄alkyylipolyglykosidin monoglyserolieetteri ei ole vertailukelpoinen C₁₀ja C₁₂ johdannaisia ​​sen vaahtoamisvoimassa ja kaiken kaikkiaan huonompi kuin C₁₂alkyylipolyglykosidi. Monokarbonaatit, joiden alkyyliketjun pituudet n ovat 8 ja 12, erottuvat erittäin alhaisista vaahtotilavuuksista, kuten hydrofobisen alkyylipolyglykosidijohdannaisen voidaan odottaa.